Lake District, Englanti: Saapuminen ja majoitus

Alustukseksi suosittelen lukemaan ennen matkaa kirjoittamani Matkasuunnitelman

Derwentwater

Saapuminen

Moimoi koti!

Lento Lontooseen lähti vasta iltapäivällä, joten saimme nukkua kunnolliset yöunet ja tehdä vielä viime hetken tarkistukset ilman kiirepaniikkia.


Helsinki-Vantaalla varauduin Lontoon undergroundiin ostamalla RFID-suojatun korttikotelon, siitä lisää tulevassa Lontoo-kirjoituksessa. Tiistai-iltapäivänä terminaali 2 oli rauhallinen, passintarkastuksen jälkeen jopa erittäin rauhallinen. Odotustilat olivat siistit, avoimet ja valoisat. Kaikki meni sujuvasti koti-Heathrow-välillä - matkakaverini tosin meinasi jäädä passintarkastukseen. Passikuvista meillä on joku tovi aikaa, ja rajavartiolaitoksen työntekijä tiirasi passia hyvin tarkkaan. Pääsimme kuitenkin matkaan.





Junaliput ostin Trainlinen kautta ja tulostin King's Crossilla. Lippujen tulostamiseen tarvitset tunnusluvun (numeroita ja kirjaimia) sekä pankkikortin, jolla liput on maksettu. Liput voi tulostaa millä tahansa asemalla riippumatta siitä, mille yhteydelle ne on ostettu.

London Eustonin rautatieaseman lattia oli superihana
Parin pääkaupungissa vietetyn päivän jälkeen suuntasimme torstaiaamuna London Eustonin rautatieasemalle. Hotellimme lähellä oli kaksi underground-asemaa, ja olimme käyttäneet kumpaakin niistä edellisinä päivinä. Olin varmistanut reitin linjoineen ja vaihtoineen edeltävänä iltana, mutta aamu-unisina menimme väärälle asemalle. Google Mapsin mukaan reitti sitä kautta vaihtoineen ja kävelyineen oli vain 10-15min pidempi, mutta ikäväksemme juuri niiden metromatkojen kulkuun sattui yllättäviä pysähdyksiä ja viivästyksiä. Hieman saattoi päässä tykyttää, kun samaan vaunuun sattuneen suomalaisperheen lapsi laski ääneen, montako minuuttia olimme kullakin kertaa pysähdyksissä. Onneksi olimme lähteneet ajoissa, ja saavuimme Eustonille puoli tuntia ennen junan lähtöaikaa.



Aseman aulassa hämmennyin hetkeksi edessä olevaa näkyä: valtava määrä matkustajia seisoi tuijottamassa lähtötauluja. Pian ymmärsin, miksi. Junan lähtölaituri ilmoitettiin todella viime minuuteilla, jolloin ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vain odottaa ja tuijotella. Meillä junan lähtöajan ollessa 11:00, saimme tietää lähtölaiturin 10:53.



Lähtevät ja saapuvat junat


Valkoiset laikut ovat lampaita



Virgin Trainsin Pendolino oli miltei tyhjä. Innostuin napsimaan kuvia jo junassa ympärillä avautuvista vehreistä pelto- ja lehtimetsämaisemista (ja lampaista). Kahden tunnin istumisen jälkeen olimme Manchesterissa. Olin junaillut (heh) vaihtoajaksi pari tuntia, joten ehdimme lounastamaan ja jaloittelemaan sopivasti ennen taajamajunalla köröttelyä.







Lontoo Euston - Manchester Piccadilly noin kaksi tuntia
Mansessa pari tuntia aikaa käväistä syömässä ja jaloitella
Manchester Piccadilly - Windermere noin kaksi tuntia



Vaikka neljä tuntia ei olisi kertaistumisellakaan ollut paha, oli kyllä mukava pysähtyä välissä. Nälkäkin ajoitettiin juuri oikein.

Istumapaikoilla oli näkyvissä varaustilanne - kätevää!




Majoitus

Matkasuunnitelmassa avasin kriteereitäni majoituksen suhteen. Päädyimme varaamaan huoneen kahdelle guest house Adam Placesta. Huoneen hintaan sisältyi aamupala.

Adam Place Guest House


Guest house täytti kaikki toiveemme. Huoneessa oli oma kylpyhuone, vedenkeitin (tietenkin) ja mainostettu väritelevisio (tsih). Käyttöömme jätetyistä esitteistä ja kartoista varsinkin bussiaikataulut tulivat tarpeeseen. Sijainti oli meille sopiva, huone oli siisti ja pedin löysi aina pedattuna palatessaan. Emäntämme Linda oli mukava ja antoi mielellään suosituksia.



Aamupala oli kotitekoinen, ja sisälsi paahtoleipien lisäksi joko mannermaisen, perinteisen tai vegetaristisen (+ maito, kananmuna) vaihtoehdon. Myös muroja, mehua, kahvia ja teetä oli saatavilla. Aamiainen oli niin tuhti, etten jaksanut millään syödä kaikkea sitä heti aamusta. Ensimmäisen aamun jälkeen pyysin jättämään jotain pois kasvismenusta.




Seuraavissa osissa kerron tarkemmin siitä, mihin käytimme päivämme Lake Districtillä.


Kommentit

  1. Ooh, yksi unelmakohteistani! Majapaikka vaikuttaa symppikseltä, peribrittiläiseltä. Vaikka asuin Isossa-Britanniassa vuosia, en silti koskaan tullut käyneeksi jostain syystä Lake Districtillä, jään siis odottelemaan lisää kuvia. : ) ***sateenmuruja.com***

    VastaaPoista
  2. Tuo guest house on kyllä liikuttava. Britannia on alkanut minuakin kiehtoa kaupunkien ulkopuolella. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa olen seikkaillut vähän laajemmin. Näyttää käymisen arvoiselta kovastikin.

    VastaaPoista
  3. Oi miten söpö guest house! Ihania kuvia, ja kiva, informatiivinen postaus.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Via Baltican kautta Tukholmaan osa 1: Helsinki-Tallinna-Pärnu

Bussilla Baltian läpi Varsovaan ja Tukholma: miten budjettikesäloma muotoutui

Matkasuunnitelma: Englannin järviseutu/Lake District National Park